Ongelmat ulkoilussa

Koira vetää hihnassa

Tavallisin ulkoiluun liittyvä ongelma koiraperheillä on hihnassa vetävä koira. Yleensä pienten koirien hihnakäyttäytymisen opettamiseen ei panosteta yhtä paljon kuin suurempien rotujen, eikä pienten koirien huonoa käytöstä ulkoillessa pidetä yhtä ongelmallisena kuin isompien. Ikuinen hihnankireys kuitenkin pahimmassa tapauksessa vahingoittaa koiraa fyysisesti, puhumattakaan ongelmista joita jännite hihnassa muuten aiheuttaa. Koiran tempperamentilla ja muilla luonneominaisuuksilla on vaikutusta siihen, kuinka helposti koira on opetettavissa kulkemaan remmi löysällä. Jokainen koira kuitenkin on mahdollista opettaa ottamaan hihnan toisessa päässä oleva ihminen huomioon kaikissa tilanteissa.

Flexissä ulkoileva koira on usein holtittomampi kuin hihnassa ulkoileva naapurinsa. Talututushihnan pituuden koira oppii nopeasti, flexissä se taas ei voi koskaan tietää milloin taluttaja pysäyttää sen painamalla nappia. Koiran tulee myös oppia ymmärtämään ettei se voi seilata koko tien levydeltä, se ei ole turvallista. Erilaisten apuvälineiden kanssa on helppo mennä pahasti metsää, flexi esimerkiksi ei koskaan ole löysä, se on aina kireällä. Tähän yhdistettynä kuonopanta vedonestämiseen antaa koiralle hyvin ristiriitaisia signaaleja (puhumattakaan siitä mitä kuonopanta tekee koiran niskalle sen tempoessa, tai kuinka se hankaa kuonon päällyosan ihon rikki). Ketjupanta koulutusvälineenä on hyvä, sitä ei kuitenkaan missään nimessä tulisi käyttää koiralla joka vetää se kaulassaan.

Remmissä rähinöinti: Toiset koirat

Hihnassa vetämiseen yleensä yhdistyy myös muita ongelmia ulkoilussa ja useimmat koirat rähisevät ainakin jossain tilanteissa vastaantuleville koirille. Remmirähjät saattavat reagoida vain tietyn tyyppisiin tai tiettyä sukupuolta oleviin vastaantulijoihin – toiset eivät valikoi, vaan reagoivat kaikkiin ja kaikkeen. Vastaantulevan koiran asenne vaikuttaa, mitä provosoivampi koira, sen vaikeampi se on ohittaa rennosti. Tavallista on että ennen vain muihin uroksiin reagoinut, alkaa kastraation jälkeen rähistä ja haukkua kaikille koirille.

Myös innokkaasti muiden koirien luokse pyrkiminen on ongelma, etenkin suurten koirien kanssa. Olivat tarkoitusperät minkälaiset tahansa, täytyy koira olla hallittavissa. Räyhääminen, eli äänekäs hyökkäily saattaa saada alkunsa myös turhautumisesta, joka juontaa juurensa hallitsemattomasta, ylenpalttisen sosiaalisesta käyttäytymisestä. Se voi kehittyä esteestä aiheutuvaksi agressioksi kun koiran pyrkimys vuorovaikutukseen estetään. Kireä hihna vielä voimistaa koiran turhautumista.

Liiaksi ympäristöään tarkkailevat ja kaikkeen reagoivat koirat eivät tavallisesti pysty keskittymään haistelemiseen ja ulkoilusta tulee koiralle stressaavaa. Mitä enemmän koira vahtii ympäristöään, reagoi kaikkeen ympärillä tapahtuvaan ja mitä vähemmän ehtii haistelemaan, sitä stressaantuneempi ja rauhattomampi se lenkeillä on. Rauhattomia koiria olisikin hyvä kannustaa tienvarsien haisteluun mahdollisimman paljon.

Usein remmirähjä syntyy huonon kokemuksen jälkeen. Tavallista on, että irtokoiran hyökkäysen jälkeen tai koirapuistotappelun seurauksena koira kokee, että sen on pyrittävä ennaltaehkäisemään seuraavat vastaavanlaiset tilanteet. Koiramaiseen tapaan se tekee sen huutelemalla vieraalle jo mahdollisimman kaukaa miten suuri ja mahtava se on. Kun koira kykenee luottamaan omistajaansa ja tämän kykyyn arvioida hankalat tilanteet, helpottuu elämä huomattavasti.

Muu rähinöinti remmissä

Kaikki hihnassa riekkuvat koirat eivät kuitenkaan reagoi toisiin koiriin. Joillekin koirille toiset lajitoverit ovat aivan yhdentekeviä, mutta ne yrittävät jahdata autoja tai mopoja, haluavat tarttua ohiajavaa pyöräilijää jalasta tai tuntuvat vihaavan yli kaiken sauvakävelijöitä ja rullaluistelijoita. Kun koira jahtaa ohiajavia autoja tai mopoja, tai haluaa ”syödä” toiset koirat, taikka koiran mielestä epäilyttävät vieraat ihmiset, on kyse aina ongelmakäyttäytymisestä. Tämä ei korjaannu itsekseen. Toisilla koiranomistajilla tuntuu olevan käsitys että koiran aggressiivinen käytös hihnassa toisinaan kuuluu asiaan. Koiralaumassa kuitenkin johtajan tehtävä on suojella ja puolustaa laumaa. Jos kyse taas on myös huvin vuoksi riehumisesta ja rähjäämisestä, johtajakoira usein rökittää rähisemistä kokeilevia alamaisiaan, eli pidättää muilta oikeuden huviin.

Suuressa osassa tapauksissa, joissa koira haukkuu tai rähjää remmissä, on kyse suojelemisesta – koira pyrkii suojelemaan omistajaansa uhkaaviksi kokemiltansa tielläliikkujilta. Tavallista on että taluttaja hankalaksi tietäväänsä tilannetta ennakoiden kiristää jo hihnaa ja vetää koiran aivan lähelleen; saattaapa jopa pysähtyä koiraa rauhoittelemaan. Nämä kaikki toimenpiteet kertovat koiralle että omistaja varoo ja haluaa koiran suojelua – omistaja siis tahtomattaan provosoi koiraa. Tästä johtuu että useat kytkettynä toisille koirille rähisevät koirat tulevat toisten kanssa toimeen mainiosti vapaana ollessaan. Toisaalta koira saa myös tukea taluttajastaan hihnan välityksellä. Kyse on aina myös opitusta käyttäytymisestä, joten vaikka remmirähjän hihna jatkossa yritettäisiinkin pitää löysällä, tämä ei useimmissa tapauksissa enää auta pelkästään ratkaisemaan ongelmaa -Ja miten pitää löysällä hyökkäävän koiran hihna…

Aggressiot omistajaa kohtaan

Joskus koiran aggressiot kohdistuvat vastaantulijoiden lisäksi/vastaantulijoiden sijasta omistajaan hihnan toisessa päässä. Hyppimällä ja mahdollisesti myös näykkimällä taluttajaa tai taluttajan seuralaista, koirat pyrkivät komentamaan ja käskyttämään. Toisinaan vastaan tulee myös tapauksia joissa koira rähisee ensin vastaantulevalle koiralle ja omistajan tätä kieltäessä ja estäessä, kääntyykin häntä vastaan. Syitä tällaiseen käytökseen voi olla useita. Tavallisesti koira kuitenkin turhautuu omistajaansa, joka ensin pyytää hihnan avulla suojelua, mutta sitten ei päästäkään koiraa hoitamaan velvollisuuttaan. Omistajan rassaaminen saattaa myös liittyä koiran turhautumiseen, sille tulee yksinkertaisesti lenkillä tylsää. Joku taas saattaa aloittaa hihnan tai omistajan puremisen kotiportilla haluten kertoa että mielenkiintoisen ja jännittävän ulkoilun pitäisi vielä jatkua.

Pelkotilat remmissä

Kaikki ongelmat ulkoilussa eivät liity koiran rähisemiseen. Koira saattaa myös pelätä joitain tiettyjä asioita, kuten äkillisiä kovia ääniä, toisia koiria, tumma-asuisia miehiä, kuumailmapalloja tai pieniä valkoisia koiria. Usein taustalla on jokin ikävä kokemus, jonka koira yhdistää kaikkiin pieniin valkoisiin koiriin jne. Opitun käyttäytymisen lisäksi/sijasta saattaa olla kyseessä oikeasti hyvin pehmeä ja toimintakyvytön – siis arka koira. Aran ja pelokkaan koiran ollessa kyseessä on erityisen tärkeää että laumajärjestys on kunnossa. Jos pehmeä ja säikky koira ei koe saavansa tukea ja suojaa omistajaltaan, elää se hyvin stressaantuneen elämän. Pahimmassa tapauksessa koira kuvittelee itsensä lisäksi olevansa vastuussa muustakin laumasta ja paineistuu yhä enemmän. Siedättäminen pikkuhiljaa kaikelle pelottavalle auttaa jonkin verran. Lisäksi pelokas koira tulisi saada luottamaan omistajaansa niin paljon, että se tukeutuu tähän kaikissa hankalissa tilanteissa. Kun omistaja kertoo, ettei tarvitse pelätä, tilanne laukeaa. Koiran pelästyessä kauhistelu, sekä liiallinen hyssyttely ja rauhoittelu sitä vastoin ruokkii koiran pelkoa, sillä koira luulee että omistajakin pelkää. Aran koiran tulee tietää että omistajaan voi aina turvata.

Ota yhteyttä

Usein tilanne on jo päässyt niin pitkälle, että tarvitaan ammattilaisen apua. Pieneltäkin tuntuvat ongelmat kannattaa hoitaa alta pois, ennen kuin niistä muodostuu isompia ongelmia. Ota yhteyttä kun tarvitset apua!

Lue myös muista yleisistä koiraongelmista: